Ajatuksia jätteiden lajittelusta ja kiertotaloudesta

Kirjoitettu: 20. 1. 2016 - Muokattu: 20. 1. 2016 - Asiasanat: , ,

Kotitaloudet ja teollisuus tuottavat jätteen kerääjille lisäarvon ilman korvausta. Jäte on jätettä, kunnes se on lajiteltu jakeisiin. Lajittelu vaatii aikaa, tilaa ja energiaa. Nykyisellään lajittelu tuottaa tekijälleen vain hyvän mielen, eräänlaisen synninpäästön. Lajittelulla on se hyvä puoli, että tietoisuus kiertotaloudesta kasvaa ja kertakäyttökulttuuri vähenee.

Joko jakeista aletaan maksaa korvausta (vrt pullonpalautus) tai synnytetään lajittelukeskuksia, joissa lajittelu tapahtuu teollisesti. Jätehuolto alkaisi siis maksaa korvausta hakemastaan jätteestä. Se tehostaisi lajittelua ja parantaisi yleisön arvonantoa jätteelle. Jätteellä on jokin rahallinen arvo jo nyt. Kyse on sen uudelleenjaosta. Teollinen jätteenlajittelu mahdollistaisi jakeiden erottelun useisiin jakeisiin. Se mahdollistaisi investonteja isossa mittakaavassa ja työllistäisi. Käsin lajittelu olisi ainakin alkuvaiheessa välttämätöntä. Tuotekehityksellä kyettäisiin parantamaan koneellista lajittelua ja luomaan uusia jakeita aina alkuaineisiin asti. Niitä yhdistelemällä voitaisiin valmistaa uusia materiaaleja.

2014-04-19-087

Ehkäpä tulevaisuus on näiden kahden yhdistelmä. 80/20 -sääntö toimii tässäkin. Eli valtaosa kustannuksista aiheutetaan prosessin alkupäässä ja päinvastoin. Mitä aikaisemmassa vaiheessa lajittelu tehdään, sitä suurempi jalostusarvo saavutetaan. Tämä puoltaa lajittelijoille maksettavaa korvausta. Teknologian kehitys alalla vaatii laajan joukon kiinnostuksen aiheeseen. Eli poikkitieteellinen tutkimus ja eri alojen yhteistyö on erittäin tärkeää. Cleantech ja kiertotalous eivät suotta ole termeinä pinnalla.

Kansantaloudellisesti ajatellen on järkevää pitää maan sisällä kaikki materiaali, joka tänne tuodaan ja nostaa sen jalostusarvoa. Tuontitavaroiden mukana maahan kulkeutuu pakkauksia ja itse tavarat muuttuvat ajan kuluessa jätteeksi, kun ne hylätään. Jalostetaan niistä uusia tuotteita kotimarkkinoiden käyttöön ja vientiin. Kaiken kaikkiaan Suomessa tulisi korvata muovit pakkausmateriaalina puuperäisillä materiaaleilla. Se vähentäisi muovien kierrätysongelmia, lisäisi kotimaista tuotantoa ja paperituotteiden kierrättämisen osaaminen on jo korkealla tasolla. Suomen tulisi lobata puuperäisten pakkausmateriaalien käytön laajentamista Euroopan Unionin lainsäädännön kautta.

 

ao. uutinen kirvoitti mieleni kirjoittamaan ajatukseni asiasta ylös.

YLE – Lasku väärin lajitellusta roskasta kaatuukin jätteenkuljettajalle

One Response to “Ajatuksia jätteiden lajittelusta ja kiertotaloudesta”

Leave a Reply